lauantaina, lokakuuta 04, 2008

Aurinkoa, ruokaa ja irtohammas


Tänään on ollu suuri ruuanlaittopäivä, onhan se varauduttava tulevaan, ettei tartte pentulassa nälissään päivystää. Tai no, ei noi ruuat nyt kuitenkaan kovin pitkälle riitä, iso vuoka kaalilaatikkoo, riisit riisimunakasta varten ja jauhelihamuffareita pari pussia pakkaseen. Mut onpa nyt parin päivän safkat kumminkin.

Aurinko paisto pitkästä aikaa, joten lähin ulkoiluttamaan kameraa ja Murua. Muru tosin ensin kekkas KePon ja yritti jäädä KePon viereen oleilemaan, sain kuitenkin houkuteltua mukaan. No rouva sit pysähty pissille ja mä jatkoin matkaa ja huomasin tuota pikaa, että kappas vaan, se on Muru lähtenyt, het kun meikäläisen silmä vältti, taas KePon luo laiskottelemaan.

Uus yritys, nyt sain Murun ihan mettään asti, joskin kävelyvauhdilla ei voinu kehua, paitti sit äkkiä sai jonkun spurttikohtauksen ja paineli leikkimökille, kai se sieltä jotain pesää koitti itelleen kattoa kun ei meinannut tulla, ei sit millään. Lopulta sain houkuteltua ihan sisälle asti.

Niin, siis vaikka mulla oli kamera mukana, niin enpä kuvia kyllä saanut, jotenkin oli koirissa liikaa liikettä. Tässä malliks Totoro kaikkee muuta kun totinen torvensoittaja. Ihan liian nopee mulle ja kameralle. Veti kalliota ylös ja alas...



Yks kuva sentään, jossa Totoro paikoillaan, vähän syksyn värejä.



Ja Muru tarkastamassa joka puun koloa, että ehkä tänne vois sit vaikka sen pesän kaivaa.



Aika levoton Muru taas on, kulkee vaeltaa ja kirputtaa kylkiään, taitaa pennut potkiskella ja toisaalta saattaapa tuo supistellakin. Lämmöt on kuitenkin ihan normissa, ei käyrä pal heilu. Ruoka Murulle ei maita, ei vaikka tunkis extraherkkua sekaan tai laittas jotain ihan omaa sörsseliä. Uskoisin Murun ite tietävän mikä tällä hetkellä on parhaaks.

Mulla hampaat tekee kiusaa, raivostuttavaa. Sanoin jo KePolle, että käsken repiä kaikki irti ja laitatan tekarit. Siis se hemmetin keraaminen hammas irtos jälleen kerran, katoin just blogista, jep, blogista, että viimeks se lähti kaks vuotta sitten. Nyt taas. Eikä toi etuhammaskaan oo lakannut kiukuttelemasta, vaikka se vuotava paikka vaihdettiin. Mahtaako kiukuttelu sit johtua tosta nyt jo irti olevasta keraamisesta, tai siis sen alla olevasta hampaantyngästä, vai onko jossain vielä jotain. Eipä se auta kun mennä hammaslääkäriin, ihan kiva vaan tilata aikaa, kun ei tiedä minä päivänä Muru päättää synnyttää.

Jatkakaamme lauantain viettoa kukin tykönämme. Tuulensuoja toivottaa rentouttavaa iltaa!

Ei kommentteja: