on kesä, on loma, on kesäloma auringonpaisteinen....
Kesäloman kunniaks ei mitään mielikuvaa mitä tehtiin maanantaina, mutta kesäloman kunniaks tiistaina nukuttiin myöhään Päätin, että se on tän kesäloman lepopäivä, herätys sitten kun ei enää nukuta, ei kellon mukaan, ei aikataulujen mukaan, ei sään mukaan, ihan vaan sen mukaan miltä itestä tuntuu.
Kesäloman kunniaks urakoin pari päivää pyykkejä kun kerta aurinko paisto ja oli upee kuivatussää. Sit loppu pyykit, eikä ollu mitään pyykättävää. Muutaman päivän ruuat suhasin siinä pyykkien pesun lomassa, joten eipä tarvinu laitella ruokaa ennen lauantaita. Ainoo vähän harmittava juttu tossa ruokapuolessa oli se, että paakkasin jauhelihapiirakan / -paistoksen ihan ilman ohjetta, "omasta päästäni", enkä tietenkään kirjottanu ohjetta mihinkään ja sit siitä piiraasta tuli HYVÄÄ. No tää on niin tätä mun tyyliäni; mikään mitä teen, ei koskaan maistu kahta kertaa samalle.
Kesäloman kunniaks on korjattu verannan katto Siis meillähän on jonkun kerran ollu sellanen "akuankka"-look verannalla, vesi valuu sateella, ei kuitenkaan millä vaan sateella vaan lisäkkeenä on tarvittu aina lunta, katosta kattiloihin, vateihin jne. Sehän ois voinu koko katto olla homeessa, mut ei; purut oli ihan kuivat. Mielenkiintosta, mutta mitä erinomaisin asia. No nyt kymmenen pisteen kysymys kuuluu: minkä takia katto vuoti?? Oikeasta vastauksesta saa papukaijamerkin ja ne ei saa vastata, joille oon jo kertonut syyn.
Kesäloman kunniaks on myös maalattu talon sisääntulo, joka viime vuonna jäi maalaamatta; loppu säät, loppu maalit, loppu inspis. Päivä tohon maalauspuuhaan meni, tai oikeestaan kaks puolikasta, vaikkei ton isompi urakka ollu. Meikä maalas perjantaina, KePo lauantaina. Tässä tulos, vielä hippasta vaille valmiin.
Mukana maalauksessa oli älyttömän hyviä avustajia, niistä Viivi oli paras, se makas tuolla alla olevalla patjalla ja kurkki välillä, että mitäs täällä tippuu, vettäkö sataa. Sen lisäks huomasin pari kertaa, kun maalasin noita melkeestä maahan asti meneviä lautoja, että siinä kun ite sudin toiselta puolen lautaa, niin Viivi nuuhki sieltä kääntöpuolelta... Viivin nenä ei kuitenkaan ole valkonen, eikä turkki maalissa.
Perjantaina yömyöhällä (ja se muuten ei sitten ollut yöpuku vaan oloasu) meille tuli tällanen evakkoon viikonlopun ajaks.
Ei se kyllä ollu noin rauhallinen koko aikaa, välillä mentiin vauhdilla.
Jollain lailla tuntu kotosalta kun saatto illalla laskea taas kuuteen kun lastas länderit sisälle... Toisaalta kyynel nousi silmäkulmaan kun aatteli, että siinä se on Aasan tyttärentyttärentytär Flii.
Tänään Flii sitten lähti taas jo takasin kotio. Oli ihanaa saada pitää ihastuttavaa nuorta neitiä meillä viikonlopun yli. Tuli pitkästä aikaa otettua kuviakin, sitä kun ei vaan jotenkin oo saanu tehtyä. Oli hauska seurata miten kukin Fliin otti ja miten Flii otti kenetkin.
Totoro rakastu Fliihin, mutta kun Totoro on aika pal Fliitä isompi ja Totoro on aika raju leikeissään, niin Flii aina välillä sai tarpeekseen Totorosta. Flii rakastu Celloon, jota ei ois voinut kovin pal vähempää kiinnostaa. Flii yritti jopa astua Celloa, jolloin Cello poistu paikalta naamallaan sellanen ilme, että tää ei oo tottakaan, kattokaa nyt tota kakaraa, että se on rasittava. Arska kävi välillä vähän kokeilemassa oisko Flii suosiollinen, mutta Fliitä taas ei Arska kiinnostanut. Viivi hoiti "äidin" virkaa esimerkillisesti; jos meno ylty infernaaliseksi meni Viivi ja huomautti asiasta. Anto kyllä kakaroiden leikkiä ulkona varsin vapaasti, mutta sisällä piti tiukkaa jöötä; ei riehumista, tai korkeintaan takkahuoneessa. Flii suhtautu Viiviin kun konsaan äitiin; tottelenhan minä, mut oota kun selkäs käännät. Viivillä on siis ollut älyttömän kiireiset pari päivää, nyt tuo nukkuukin tossa jaloissani ihan reporankana. Vanhimmaisen Pipukin sopeutu yllättävän hyvin, pari kertaa kävi sanomassa Fliille, sillonkin lähinnä niissä tapauksissa kun Flii oikein ahdisteli Celloa.
Aika ihq lauma
Murun juoksukin otti ja alko männä viikolla ja treffit tositarkotuksella on jo sovittuna. Toivottavasti homma hoituu kuten kuuluu ja saamme vielä tänä vuonna kuunnella pienten (pienten?, riippuu kai mihin vertaa) leotöppösten tepsutusta.
Kotisivuongelma jatkuu eli domainosote ei pelitä, ei myöskään domainin "alla" olleet spostiosotteet. Mitään ei palveluntarjoajalta päin ole kuulunut ja ellei kohta kuulu, niin ei tartte kuuluakaan, etin uuden, tai siis pari on jo mietinnässä.
Toiset palveluntarjoajat toimii sitten pal sukkelammin. Päätin tänään siirtää kuvagalleriapalvelun uuteen versioon ja tuskin ehdin painaa lähetä-näppäintä kun tuli kuittaus, että homma on hoidettu (sunnuntaina ). Siinä mielessä voin siis olla rennoin rantein, että siirto meni onnistuneesti, mitään ei kadonnut ja tuo http://kipazin.1g.fi/koirat/ -osote toimii, sen kanssa ei tullut ongelmia. Sähköposti kulkee vaikkas kipazin(ättätättä)gmail.com -osotteella. Eiköhän tää tästä taas.
Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä...
1 kommentti:
"Kymmenen pisteen kysymys kuuluu: minkä takia katto vuoti??"
Hmm... "ilmastointi" petti? Älveeii ei oo mun alaa, joten ihan puhdas hakuammuntavastaus ;)
Lähetä kommentti