Viisi yötä vielä on...

Päätin ottaa tän illan ihan rauhallisesti ja rennosti, ladata akkuja, mennä ajoissa nukkumaan ja silleen. Loppuviikkoa kohti sitten vauhti kiihtyy, varsinkin kun kuulin, että vanhimmainen onkin duunissa torstai- ja perjantai-illan... nuorimmainen kyllä kuulemma ois apuna, mut ans kattoo nyt, että onko.

Kävin sentään kantamassa muovituolit mökin ulkoeteisestä telttaan, kaikkien kamarineitojen ja paashipoikien avustuksella, kuis muutenkaan. Miten noitten ländereitten pitääkin joka kerta kavuta raput mun kanssa hakemaan seuraavaa tuolisatsia ja sit taas kipittää raput alas siinä jaloissani kun raahaan tuoleja, enkä näe niitten takaa jalkoihini sitten ollenkaan, tiedän vaan, että LAUMA ländereitä pyörii siellä jossain näkymättömissä. Ja sama toistu jokaisen tuolipinon kanssa. Tapaturmilta kuitenkin vältyttiin, kukaan ei pudonnut portaita eikä kenenkään tassuille astuttu. Vielä kun kotipihassa olevat viis vai kuus tuolia kantaa mökille, niin suunnilleen kaikille pitäis olla istumapaikka. Jätin kyllä tuolien pyyhkimisen keskiviikolle...

Koirat selkeesti vaistoavat jotain poikkeuksellista olevan tekeillä, ne laukkasivat koko eilisen kantapäilläni niin tiiviisti, että jossain välissä kävi jo ärsyttämään, kun tossuissa oli omien jalkojen lisäks aina jonkun koiran tassu. Ja haukkuakin ländereitten piti kaikkea mikä vähän kolahti tai ei-kolahtanut. Muru ja Tiuku ei onneks ottaneet osaa tähän osioon, näyttivät lähinnä siltä, että häh, mitä?.

Tänään sain valmiiks kasvattitapaamisen palautelomakkeen, koiratanssi-matskut oon tulostanut jo aikasemmin, pitäsköhän meitin Cellon kanssa vielä treenata joku ohjelmakin... äh, mitä turhia, lahjattomat treenaa, vai miten nyt menikään. Tänään varmistu sekin, että meillä tosiaan on tarvikemyyjä paikalla, siis luennoitsijan lisäks, jolla myös on yhtä ja toista tavaraa myynnissä. Sanoin kyllä, ettei meitä oo mitään satapäistä joukkiota, enkä voi taata kenenkään ostavan mitään, muttei se kuulemma haittaa. Että aika hyvinhän tää homma etenee ja on mulla jo kuvioita valmiina ens vuottakin varten, ne ihan aukeni tässä kun valmistelin "kysy - Kipa vastaa" -osiota.

Ai miten niin tää blogi on menny tapaamispainotteiseks? No niin mun elämänikin on, tän viikon, sit taas uudet kujeet.