Naks, naks juhannusostoksia

Iltapäivällä, kun kotiuduin, sato. Tuokion kuluttua ukkostikin. Majotuttiin siis sisälle koirien kanssa; meikä luki lukematta jääneitä lehtiä ja koirat makas kuka missäkin. Samalla tuli todetuks, että verannan punkat on ländereille mieleen, vaikka, tai ehkä just siks, ne on ängetty ahtaisiin koloihin nojatuolien taa ja väliin.

Tänä vuonna ei olla viime tipassa, käytiin jo tänään illansuussa ostamassa juhannusajan ruuat. Tosin pää oli ihan tyhjä kauppaan mennessä, joten toivottavasti kaik tarpeellinen tuli hankituks, aattelin nimittäin ton ruokavarannon varassa porskuttaa ihan maanantaihin asti. Ja onhan siinä, aika pal kyllä grillattavaa; makkaraa, lihavartaita, maissia, perunaa, sipulia, tomaattia, kesäkurpitsaa, mut vähän muutakin. Juu, ei me ainakaan nälkään kuolla...

Huomiseks jäi sit Tiukun ruuan haku ja marsujen herkkutangot. Liiterissä ois kyllä huomenna, tänään ei vielä ollu, jotain uunivuokia, niitä periaatteessa tekis mieli käydä kattomassa, mut toisaalta pärjään kai mä noillakin mitä kaapeista löytyy, että ehkä se ois viisainta jättää väliin Liiterin visiitti huomiselta.

Vielä loppuillan kunniaks alotin Totorolle, tai ehkä tää on peräti kertausta, naksuttelun. Varasin kourallisen pieniä namipaloja, valkkasin naksuttimista sen, joka istu mun käteeni parhaiten ja sit naksumaan. Tänään harjotus oli vaan tyyliä naks-nami-naks-nami-naks-nami. Jospa sais naksulla Totoron ravaamaan.

Siis tästähän oli Erkun kanssa juttua jo kun käytiin näyttelyharkoissa Totoron kanssa, mutta jotenkin homma on vaan jääny, vaikka jo sillon todettiin, että koska Totoro on niin älyttömän nopee, niin oon aina palkkauksessa armottomasti myöhässä ja tarttis käyttää naksua, jotta ois ees teoreettinen mahis osua oikeeseen kohtaan, eikä palkata mistä sun sattuu. No parempi myöhään kun ei ollenkaan.

Muuten ei vesisadetta kummempaa, joten viisainta lienee siirtyä höyhensaarille.