Sadetta pitäessä

Mitä me on tänään tehty? No ei oikeestaan mitään, ellei tekemiseks lasketa sitä kun pitää sadetta sisätiloissa. Mistähän tuokin sanonta "pitää sadetta" oikein on alkunsa saanut. Tosi harvoin mä ainakaan haluan sadetta pitää, mieluummin se saa mennä. No joskus, kun on oikein kuivaa, niin vois sitä sadetta pitääkin sen aikaa, että maa kastuu kunnolla ja kaivossa veden pinta nousee.

Niin joo, sain mä jonkun tilapäisen käytöshäiriön ja rupesin siivoilemaan verantaa. Nyt sinne mahtuu sitten jo istumaankin kun nojatuolit ei enää oo täynnään rojua. Valaisinkin on remontin jälkeen viimein paikoillaan, tosin pistorasiat puuttuu, että valoa siihen ei sitten tuu, ehkei kesällä tarttekaan.

Asensin samalla tapaamisessa hankkimani koiran punkat verrannan nojatuolien taa, Viivi ja Cello niitä jo testailikin. Totoro tykkää enemmän siitä Honkkarin sänkymallisesta. Aasa ei viitti mun perässäni koko aikaa laukata, miks, kun kaiken näkee sohvallakin maaten, ja Arska makaa mieluiten kapeimmassa paikassa tien tukkeena. Niin kyllä leotkin, jos ne ottaa mukaan siivousprojekteihin, mut tunnustan oitis, että kun siivoon, niin tuuppaan noi isommat apurit mieluiten pihalle tai ainakin pistän portin kii silleen, ettei ne pääse osallistumaan ihokontaktissa asti.

Tuli tyhjennettyä myös muutamat lipastonpäälliset ylimääräsestä kamasta, joten nyt niillä olevat koriste-esineet ees näkyvät, eivätkä enää huku kaiken roinan sekaan (eri asia kuin kauan tilanne on tää). Järkkäsin koirienkin kamat paikoilleen ja Viivin valjaat löyty vihdoin ja viimein, nimittäin "hallin" kenkätilasta... Totoron valjaat on edelleen hukkaantuneina, autotkin tarkastettiin, muttei vaan löytyneet. Oon taatusti sijottanut ne taas äärimmäisen fiksusti; tästä mä ne varmasti löydän -tyyliin.

Tiukun kanssa tarttis ehkä kohta lähtee pantaostoksille vai olikohan mulla vielä joku Maltin vanha jäljellä. Niin tai Murun nuoruusaikanen. Tartteekin tarkastaa ennen kun ryntää uutta ostamaan, ei nyt ostettu kuitenkaan enää aikuselle Tiukulle sovi. Ja eessä lienee toisen näyttelykaulaimen ja -taluttimen ostokin, jos molemmat, siis Murun ja Tiukun, joskus vie vaikka yhtä aikaa ja samaan näytelmään, voi joutua kehäänkin kahden kanssa yhtä aikaa. Ah, lieneekin viisainta vihjata KePolle, että ois perin fiksu teko opetella esittämään Tiukua... Mä voin kyllä esittää Murun.

Huomenna meillä taitaakin olla kekkerit: Aasa-mummo täyttää 11 vuotta.