Kiusauksen voitto

Kaikkinaisten kiusausten ja houkutusten laittaminen eläintarvikeliikkeen oven suuhun pitäis kyllä lailla kieltää. Mun oli tarkotus hakee vaan marsunruokaa, vanhimmainen oli unohtanut ostaa sitä omilleen, mutta kuin ollakaan oven suussa oli kertakaikkisen vastustamattoman näkösiä sikoja... Painettaessa ne röhki. Pääsin ohi ja marsunruokahyllylle, ruuat kainaloon. Sit kassalle. Valitettavasti vaan kaupassa ei juur sillä hetkellä ollut tungosta, joten lopulta hain myös sellasen sian. Siis voi hyvää päivää.

Kotona tarjosin otusta ensin Arskalle, mutta Arska on pehmolelumiehiä, eikä innostunut siasta. Arska on myös vinkulelumiehiä, eikä ollenkaan innostunut röhkivästä siasta. Hetken houkuttelun jälkeen kyllä nappas lelun, mutta leikkimisen sijaan vei sen nojatuoliin ja kelli sen päällä. Arska sikaili sialla.

Totoro sen sijaan yllättäen kiinnostui leikkimään ko. otuksella, röhkitytti sitä meidän kaikkien iloksi... ja kanto paikasta toiseen. Jyrsi sian jalkaoja ja kärsää ja korvia. Muita moinen lelu ei ois voinut vähempää kiinnostaa. No pääasia, että oli mieleen jollein muullekin kun emännälle, koskei se kuitenkaan niin kaunis sika oo, että siitä koriste-esineen haluais.

Sain koko joukon ihan onnistuneita kuviakin päivän puuhista, mutten jaksanut niitä käsitellä enää näin iltamyöhällä, ehkä huomenna, ehkä.