Sada, sada aina vain...

Vesisade sen kun jatkuu jatkumistaan jo toista päivää. Siinä mielessä nuivaa, että ulkona ei pääse tekemään oikeastaan mitään, mutta toisaalta takkahuone saadaan ehkäs lopulta valmiiksi asti, ainakin remontin osalta, tiedä sitten miten saan siellä ja sieltä tavarat paikalleen kun taas esim. makkarissa on "Arska-poikkeustila", eikä vaatekaapeista suurinta osaa saa auki. Toivottavasti elo ens viikon aikana normalisoituu.

Koska vettä sataa ja maa on märkä, niin oikeastaan kukaan koirista ei haluaisi mennä ulos. Jos (lue: KUN) ulos mennään, niin mieluiten koko lauma ryntäisi saman tein takaisin sisälle. Tai no Murua ja Malttia ei sää ihan niin pal kiinnosta kun ländereitä, mutta länderit ovatkin sitten ihan toivottomia. Jos ne saisivat päättää, niin varmaan niillä olisi sadekeleillä hiekkalaatikko, ihan kuin Waldolla, ettei tarttis ulos mennä ollenkaan, edes asioilleen, tai ainakin vaan silloin JOS sattuisi jostain syystä huvittamaan. Miten mulle on tollanen länderiporukka kertynytkin... Onkohan muilla samaa ongelmaa vai onko tämä joku mun henkilökohtainen ongelmani.

Arska alkaa olla melkeen oma ittensä, väsyy vaan vähän nopeemmin kun ennen, mutta siihen nyt voi olla syynä vaikka antibioottikuuri. Vasen takajalkakin on alkanut normalisoitua. Vielä se ei ihan pelitä, jos Arska oikein vauhdilla nostaa oikeaa koipeaan, mutta enää takapää ei vauhdista huolimatta "kaadu", vasen takajalka vaan niiaa, ja jos Arska muistaa olla vähän rauhallisempi, niin vasuri kestää kyllä alla, vaikka oikea koipi nouseekin.

Tonnikalajälki jäi tänäänkin tekemättä kun keskimmäinen avionsa (miksei toi kuulosta yhtä luontevalta kun "avokkinsa"?) ja Arosan kanssa tulivat kylään. Mutta peruuteltiin kyllä Arskan kanssa lihapullan voimalla yömyöhällä ja ehkä huomenna ei sada koko aikaa... Niin ja Viivin valokuvagalleria tuli päivitettyä kaikesta huolimatta.