Vain elämää, ei sen enempää...

Maanantai meni flunssasen olon kanssa takkuillessa, sain varmaan sunnuntaina raittiinilmanmyrkytyksen (no oikeesti duunissa on menossa "tautiepidemia"). Yritin kyllä jo sunnuntai-iltana torjua tautia saunomalla ja juomalla lasillisen tosi mausteista glögiä, terva kuitenkin jäi väliin (ellei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaks). Päätin siis ottaa maanantai-illan levon kannalta, vaikka moni duuni ootti tekijäänsä, ja löhnäsin soffalla, heilutin puikkoja ja katoin (KePon kaa, kuis muutenkaan) leffan devarilta. Vielä ajoissa nukkumaan, sillä flunssaa ei mikään sen paremmin tuupi pois kun kunnon lepo... tai ehkä ois pitäny kokeilla vielä sitä tervaa.

Jep, jep, kunnon lepo, niinpä. Tuskin oli punkkaan päästy kun Gertrud haluaa pihalle. No kun ei se yleensä turhaan mourua, niin KePo sen sit kiikutti ulos, kävi kuulemma asioillaan. Sit vällyt niskaan. Meni ehkäs noin tunti ja Gertrud haluaa taas ulos. Hetken mietin, että jos se vaan jallittaa ja haluaa actionia, sit petti pokka ja lähdin käyttämään neitiä pihalla. Oli muuten halvatun kylmä kylpytakissa crocsit paljaissa jaloissa, että ei kun peiton alle lämmittelmään.

Menee noin tunti ja Gertrud haluaa TAAS ulos. Siinä vaiheessa tiesin jo, että mahahan se Gretalla krenkkaa, joka taas ei oo mikään ihme, nyt on menossa "maistan ihan kaikkea mitä löydän" -kausi ja aina ei ihan ehditä Gertrud Ketterän perässä, vaan jotain mystistä katoaa sen kitaan tuota pikaa.

Seuraavalla kerralla yritin jo töniä KePoa hereille, muttei tuo heränny, käänsi vaan kylkee ja kuorsas, jotta mökki raikas. Että ei kun taas kerran ulos palelemaan. Onneks Greta kävi asioillaan tosi sukkelaan; hirmu höökää ovelle, reipasta ravia vähän kauemma pihamettän rajaan, pyllistys ja reipasta laukkaa takasin sisälle. Alko Gretakin olla vähän sen näkönen, että hemmetti, eikö tässä saa nukkua ollenkaan.

Aamuun asti selvittiin, ei yhtään läjää sisällä. Tosi upeeta Gertrudilta, meinaan eihän tuo napero oo vielä viittä kuukauttakaan ja jakso joka kerta herättää meikäläisen, ootella, että pääsin tajuihini, sain jotain päälleni ja päästiin ulos asti. Omasta olosta ei kyllä sit kannata puhua mitään, se oli kertakaikkisen kamala. Julistinkin KePolle aamulla, kun kello soi, että myyn KAIKKI meitin koirat, että saan edes jokus nukkua ees yhden yön ihan kokonaan; illasta aamuun. Epäilen kyllä, ettei KePo ottanut mua ihan vakavasti, koska se vaan nauro...

Tänään tietty oli sit vanhimmaisellakin työpäivä, joten Gertrud Kakkatykki jäi "yksin" kotiin. Vanhimmainen käytti sen kyllä ulkona ennen kun lähti, vähän ennen puol ysiä ja laitoin poikkeuksellisesti sanomalehteä yhteen kulmaan huonetta, vaikkei lehtiä enää ole käytetty kun poikkeustapauksissa. On kuitenkin mukavampi kerätä tuotokset lehtineen kun raapia niitä irti lattiasta.

Pitkin päivää aattelin Gertrudia ja lopulta päätin lähtee duunista pikkasen aikasemmin, ettei päivä ois niin pitkä mahavaivaselle. No puol tuntia aikasemmin vaan eli kahen aikaan avasin oven, silleen varovasti, ja haistelin ilmaa ihan vaan saadakseni ensivaikutelman siitä, mitä oli odotettavissa. Mut hei, siellä oli vaan yks ISO pissi. Oli muuten äärimmäisen helpottavaa.

Iltapäivä ja ilta on mennyt ihan ok, Gertrudin maha on rauhottunut. Vähän neiti on väsyneempi kun normisti, että kyllä se valvottu yö koirassakin näkyy. Tänään mennäänkin sit tosi ajoissa nukkumaan, eli just kohta, ja saadaan toivottavasti ihan jokainen nukkua rauhassa aamuun asti...