Ei raatsi, ei raatsi...

Pennut kasvaa hirmu höökää, siis ainakin mun mielestäni, ei mulla tosin mitään vertailutaulukoita oo, ei ne länderien kasvukäyrät edelleenkään taida auttaa, meinaan länderit painaa pauttiarallaa ton verran luovutusiässä kun mitä Murun muruset nyt.

Tosi tasasta on koko pentueen kasvu verrattuna toinen toisiinsa. Kaks isoo (Jellona ja Tikru) mennä porskuttaa edellä, muttei paljoo, keskiryhmä (Pantteri, Greta ja Gootti) peesaa tiukasti perässä ja hännän huippuna kiitää pikkuruinen Donna. Tosin Donnan tassut on ihan yhtä isot kun muittenkin tassut, että tuskin siitä mitään kääpiötä jää, en usko ollenkaan. Näyttäis kyllä "huolestuttavasti", ettei näistä ihan pikkasia kerpeleitä kasva, piti ihan käydä kattomassa Murun pentukuvia jotain vertailukohtaa saadakseni, samanlainen "järkäle" se oli Murukin pienenä kun tämä puolitusina.

Sitten mulla on yks äärimmäisen paha ongelma; en raatsis luvata näistä ketään kelleen, siis ihan aikusten oikeesti. Niin ihania koteja ei kertakaikkiaan tunnu olevan olemassakaan, johon raatsis pennun myydä . Yks koti on jo etukäteen moneen otteeseen katsastettu ja hyväksi havaittu, sinne yhden luovutan elleivät peru. Hyvään paikkaan pääsee, tiedän, silti just nyt tuntuu, etten raatsis sinnekään pentua antaa... Toisen perheen "katsastin" keskiviikkona ja hyväksi havaitsin, että pennun heille myyn, elleivät ite katumapäälle tule, mut vaikeeta on. Nyt sit tarttis jatkaa katsasteluja...

Tietty tekis mieli jättää pentu myös kotio, tää on kuitenkin Murun toinen ja viimenen pentue, että jos ihanaisen Murun lapsosen haluan, niin tästähän se ois sit pentu otettava. Ensin se tuntu ihan selvältä: jätän kotiin yhden nartun. Sit aattelin, etten jätä yhtään pentua kotio, toivon, et Murun pennulla joku pentueen pyöräyttää, uroksella tai nartulla, ja otan sit Murun lapsenlapsen. Mut sehän on sit erityisen epävarmaa, ei voi tietää, joten pakka senkun sekoo enemmän ja enemmän. Seuraavaks mietin, että jos jättäiskin kotio uroksen. Viimesin ajatus oli jättää uros ja narttu kun en osaa päättää kumpi ois parempi. Tästä ei hyvää seuraa, ei seuraa, ei...

Tänään vietiin pennut ekaa kertaa ulos. KePo levitti pihalle uretaanialustan ja sit koko kööri pihalle. Muru tuli henkiseks tueks, muita koiria ei ekaa ulkoilua otettu todistamaan. Vähän olivat naperot ihmeissään, mut sit lähtivät tutkimaan lähimaisemia. Kauaa ei näin ekalla kerralla oltu, varsinkin kun tuuli oli aika jäätävä huomasin, olin nimittäin ulkona pelkissä "sisävaatteissa" ihan vaan huomatakseni paremmin lämpötilan, ettei tuu jäädytettyä ipanoita.







Tänään oli länderien päänäyttely. Meiltä ei sinne ollut ketään ilmoitettu enkäpä eksyny paikalle ees turistina. Aasan olin ajatellut ilmottaa, mut rouva on jo rajan tuolla puolen. Totoroa harkitsin ilmottaa ja turkiltaan tuo oiskin ollut priimakunnossa, massaa toki sais olla vähän enemmän, mut kun meikäläisen oli itse asiassa tarkotus olla Ruottinmaalla tänä viikonloppuna, niin en sit ilmottanut. En tosin sit ollu siellä Ruottissakaan... aina kun ei voi voittaa, ei ees joka kerta, ehkä jo seuraavalla.

Padi-poika kuitenkin piti Kipazin lippua korkeella olemalla paras uros 2 ja nappaamalla sertin. Oikein paljon onnea Padille taustajoukkoineen!!!!

Ja loppukevennyksenä "äidin Leinikki"