Uudet ulottuvuudet

Pakkanen paukuttaa jo -18 asteen kohdalla matkalla alaspäin ja kämpässä on viilee Takassa on kyllä tuli, mutta jotenkin ei lämpö nyt tunnu leviävän minnekään. Täytyy kai kohta avittaa jollain puhallinvempeleellä, muuten tänne jäätyy aamulla. Onneks Chilin huoneessa, takkahuoneessa, sentään on kunnolla lämmin, ehkä vähän liiankin lämmin.

Tänään Chili päätti, että Cellon kanssa olis mukava pistää leikiks, mutta sisätiloissa. Ihan hyvä idea muuten, mutta Chili ei yhtään muista vatsansa uusia ulottuvuuksia ja lisäksi poliisitädit (ovat ihan oikeasti Chilin tätejä ja leikkivät usein poliisia) Pipuliina ja Viivi tulivat paikalle pillit ulvoen heti kun yleinen järjestys näytti järkkyvän. Leikki jäi sikseen ja molemmat leikkijät lähtivät vihellellen omille teilleen. Hyvä niin, ellei muuten niin meikäläisen mielenrauhan kannalta.

Chili tosiaan ei tunnu ollenkaan ymmärtävän, että pienestä ja sirosta neitosesta on kasvanut tynnyrimallin rouva. Kaks ekaa päivää Chili yritti aina työntyä ovenraosta ennen kuin sain ovea riittävästi auki. Mitäs se, jos ovi olis auennut siihen suuntaan, mihin oltiin menossa, mutta kun se aukeni just päinvastaiseen ja niin siinä sitten ihmeteltiin, että kuka väistää ketä: ovi Chiliä vai Chili ovea. Toinen Chilin pravuuri on yrittää hypätä sohvan käsinojalta tietsikkapöydän alle. Rouva ei ollenkaan tajua, ettei se mahansa kanssa mahdu siitä välistä ja että ketteryyskin voi olla jo vähän hakusessa. Olenpa siis eräänkin kerran avittanut rouvan vatsoineen omimaansa koriin nukkumaan, koska siis sohvallahan ei kertakaikkiaan voi nukkua, ei välttämättä edes silloin kun siinä istuu kaksjalkoja.

Todisteellista kuvamateriaalia:
Sohvalla Chili, lattialla Viivi ja vanhimmaisen Astra Pipuliina,
taustalla sohvalla Arska ja Aasa.