Meillä varsinainen pääsiäisen juhlapäivä oli poikkeuksellisesti pitkäperjantai. Meikä laitto ruuan, lammasta ja perunamuhennosta, kuis muutenkaan, vanhimmainen leipasi kinkkupiirakan ja "pääsiäistorttuja" ja keskimmäinen toi tuon kuvassa esiintyvän kakun.
No ei se huono päivä ollut tämäkään, kyläilijöitten suhteen siis, saatiin vieraisille Pila (ja tietty emäntänsä Hanna sekä vielä Tapa) ja mikäs sen parempaa kun hyvä seura kaikessa rauhassa nautittuna.
Jos on Totoro loistava lasten kanssa, ei moittia voi Heddaakaan, sen mielestä lapset on ihan parhautta... ainoa miinus on se, että Heddan hoivaamisvietti on sen verran vahva, että lasten mielestä jatkuva korvantaustojen ja naaman puunaus on pikkasen ahdistavaa, joten Totoro saa lapsilta plussat tyynestä käytöksestään. Tai no Minjan suosikki on oikeesti Cello, koska sen perässä nyt vaan on niin kiva juosta.
Tossa alkuvuoden kuvasaalista selatessani huomasin olleeni tosi laiska valokuvaaja tän vuoden puolella. Yks syy siihen lienee se, että mitä ilmeisimmin nykyisen digin ikä alkaa olla täys, kuvat on tosi usein väreiltään vähän sumeita ja muutenkin epätarkkoja. Lisäksi kamerasta on tullut hidas, se ei läheskään aina edes ota kuvaa kun nappia painaa tai ottaa sen viiveellä. Ei siis pal huvitakaan kuvata. Lienee aika alkaa miettiä uutta kameraa, ohhoijaa.
Muitakin sopimustaan irtisanovia aparaatteja talosta löytyy. Pyykkikone heittää vähän väliä virhekoodia, kuivausrumpuun ei voi enää luottaa (savun hälvettyä katsomme kuin pal kamat kutistu) ja uunin lämpiäminen kestää puoli tuntia. Toisaalta eikö se niin ollut, että uudistukset piristää mieltä ja keväisin iskee aina joku kuume, aika monilla se tuntuu olevan autokuume, mut miksei se vois olla myös pesukonekuume tai kuivausrumpuhuuma tai digikamerakiihko...
Lopuksi Totoro pahaa aavistamatta päiväunilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti