Säpinää

Viikonloppu oli varsin länderipitoinen ja hyvä koetinkivi sille kykenenkö palaamaan duuniin viikon kuluttua. Vaikka ohjelmaa oli kiitettävästi, niin ennätin silti levätä. Särkylääkettä en joutunut ottamaan, muttei olo kaikin paikoin ihan hehkeinkään ollut. Hankalinta on istua pitkään paikoillaan, paras olo on kävellessä tai pitkällään, että ei ihan paikoillaan seisominenkaan mitään herkkua ole. Huomenissa sit tohtoritäti päättää miten jatko menee.

Cello ja Totoro palasivat lauantaiaamuna kotio. Miljoonat kiitokset hoitotädille ja -sedälle poikien kaitsemisesta!!!! Vastapalveluksena tarjosin Tapalle murkkuikäsen länderin sosiaalistamisviikonlopun... Cellon ja Totoron mukana tänne tosiaan rantautuivat Kuje, Pila ja Tapa. Kuje ja Pila viettivät meillä lauantain ja Tapa "pääsi" KePon kanssa maailmalle.

Pilallekin lauantai teki varmasti hyvää, joutuihan tuo sietämään Muru-mummelia (muita kerpeleitä ei Pilan nenän eteen raahattu, mut Muru on niin ihanan rauhallinen, eikä ole erityisen kiinnostunut ländereistä, jos ne eivät ole kiinnostuneita Murusta), joka Pilan mielestä oli kyllä aika epäilyttävä. Jotkut asiat pentujen päistä tuntuvat haihtuvan taivaan tuuliin ja toiset pysyvät ikuisesti. Kuje ei Murusta välittänyt ja oli muutenkin aivan kuin kotonaan, ihanan rento ja helppo. Ei sillä koko kolmikko, Kuje, Pila ja Tapa, soluttautui meidän laumaamme todella sujuvasti, joten saatoin todeta, että 9 länderiä on kolme länderiä liikaa.

Sunnuntaina Pila lähti agikisoihin, joista voitto kotiin, onnea!!! Frida pääsi kisapaikalle mukaan saamaan vähän sen sortin sosiaalistumista ja nyt oli Tapan vuoro jäädä meille, tosin Kuje jäi sille henkiseksi tueksi, ettei tarvinut ihan yksin olla kuten lauantaina. Varsin hyvin Tapa tässä oli, mitä nyt välillä äkkiä ponkasi pystyyn ja ulvoi, sitten taas puuhaili muuta tai lepäili ja taas äkkiä ylös ulvahtamaan.

Ja eihän meille 9 länderiä riittänyt, vielä tarvittiin neljä lisää täydentämään sunnuntaipäivä. Kolmentoista laumaa ei sentään yhtä aikaa pihalle päästetty, enemmän vaan toiset tapailivat toisiaan ja osa ootteli aina vuoroaan. Pila siis tapasi sulhasensa, vielä toki ne silmäpeilit edessä, ja minä pääsin näkemään Totoron pojan, joka on kyllä niin totoromainen, niin totoromainen, että teki mieli syliin kaapata, mut kun ei mitään kovin painavaa vieläkään oikein arvaa nostella.

Joululahjatilaukset alkaa olla kaikki kotona, yhtä kovanonnen härpäkettä vielä oottelen ja sit voikin alkaa paketoida kamoja kuusen alle... tai no, ei meillä sentään kuusta vielä ole, että ehkä tyydyn jemmaamaan pakaasit johonkin pussiin tai lootaan.