Pennunpallerot ne sen kun kasvaa. Dops on enää ainoana alle kilon painoinen, sen kuuluisan noin 100g, jonka se koko ajan on ollut "jäljessä" muista. Kasvuvauhti on siis täysin sama kuin muillakin, lähtöeroa ei vaan ole saanut kiinni.
Tänään on napsittu jauhelihan lisäksi matolääke. Se meni yllättävän kivuttomasti, jotenkin olin varautunut suurempaan reaktioon: kukomiseen, irvistelyyn, yökkimiseen ja pärskintään. Vaan ei, vähän maiskuttelua ja yksi puistatus, siinä koko homma. Hyvä niin, ainakin matolääke meni mahaan asti kun sitä ei roiskittu pitkin ja poikin.
Vielä täällä ei mitään erityistä vauhtia ole havaittavissa, pennut sen kun syövät ja nukkuvat ja vähän taapertavat. Silmät on auki ja niillä myös nähdään, koskapa jäävät usein tuijottelemaan milloin mitäkin. Korvatkin ovat auki ja pennut kuulevat, ne reagoivat jo puheeseen, naksutteluun yms.
Vähän alkaa myös hahmottua käytöseroja: joku on toimeliaampi kuin toinen, jollakin sujuu syöminen, toinen vaan päppii, joku kaipaa rapsutuksia, joku hakee kontaktia jne. En puhuisi kuitenkaan luonne-eroista, pennut kun ovat vielä sen verta nuoria, että joku kun on vähän edellä toista kehityksessä niin se näkyy het käytöksessä ja voi tasaantua vielä kummasti tulevien viikkojen kuluessa.
Pari päivää kun vielä jaksan töissä, niin mulla alkaa kesäloma ja pääsen nauttimaan pentujen seurasta. Olenkin jo vähän miettinyt mitä kaikkea pitäisi ehtiä pentusten kanssa tehdä ja se ei ole ihan vähän se. Toimintaloma siis tiedossa.
Tässä muutama kuva siitä mitä meillä puuhataan, kuviahan kaikki täällä kuitenkin käyvät katsomassa, höpinät lienee sivuseikka.
Maastoutumista Doratin malliin
Enpä noita karvoja ostaessani tullut aatelleeksi, että hämärässä on tosi kiva kattoa missä on pentu ja mikä on karvaa...
Istumista Dominon malliin
Kanta-astuntaa Doriksen malliin
Köllintää Dopsin malliin
Leikintää tai ryysintää, ihan kuin vaan
Ja tää talja on pakko laittaa lopuksi
keskiviikkona, syyskuuta 14, 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti