Näyttelykoukeroita

Lauantain valkeni sateisena, juur sellanen joka länderin toivenäyttelysää, jee ja jippii. Hetken siinä aamutuimaan jo näytti, että kirkastuu, mutta mitä vielä, vesisateeksihan se pukkas. Sitä samaa koko matkan, mutta Tuomarinkartanossa sentään oli pouta, mitä nyt muutaman tipan heitti siinä ennen kehää, vaan kehän jälkeen saatiin nauttia auringostakin.

Olin ilmottanut näyttelyyn Cellon, ihan huvin vuoksi vaan ja ilman ennakko-odotuksia, Cellon edellisestä näyttelykäynnistä kun oli melkeestä kolme vuotta. Niin ja pikkulinnut lauloivat, jotta paikalle oli tulossa myös juoksuinen, parhaita päiviään viettävä nuori neito. Enemmän odotuksia oli sitten kasattuna Fridan niskoille kun ei huonosti olleet menneet pentunäytelmätkään, että sitä ekaa sertiä oltiin jahdissa...

Cello oivalsi ihan tuota pikaa, että jee, täällä on Nainen, hyväntuoksuinen Nainen, ja täällä on tuo kaksjalkakin, joka oli mukana kun Cello Ropan tapasi. Sen jälkeen jokainen Cellon harmaa aivosolu laskeutui palleihin, palautuivat paikoilleen vasta kotona. Kehä meni siis ihan aivottomasti.

Pöytäily sentään oli hallussa, siitä tuli tuomarilta ihan suullisia kiitoksiakin kuin kiltisti Cello pöydällä patsasteli.


Vaan näin sujui ravi ja ravi sujui näin,


tästä meni HÄN ja hän meni tästä näin.


Nähtiin vähän raviakin... mut vähemmän.


Seisominenkin oli niin ja näin, tosin ois se huonomminkin voinut mennä, mut myös pal paremmin.


Eri kera SA:n saatiin kuitenkin ja kaikesta huolimatta. Ja kun ei muita uroita paikalla ollut, niin se oli sit samalla PU1.

Pikavaihdolla Cello Fridaan, pikavaihdot on Fridalle (vielä) tuntemattomia, joten se oli vähän häkeltyneen oloinen. Pöytäily sujui siitä huolimatta ihan hyvin, joskin jossain kohti Frida kyllästyi kun tuomari kaivoi kai nielurisatkin, että onko ne tallella, mut ei tuomari siitä pienestä venkoilusta ollut moksiskaan.



Liikkuminen Fridalta sujui, vaikka sillä olikin hieman ongelmia ymmärtää, että näyttelykehä voi olla ulkona. Seisominen puolestaan meni aika nappiin, vaan sitä onkin harjoteltu erilaisilla pinnoilla niin ulkona kuin sisälläkin, ihan vaan valokuvauksen nimissä.


Tuloksena ERI kera SA:n ja siinä kohti tiesin jo, että saadaan sertikin kun kaikki muut nartut oli jo valioita, kaik paineet siis hellitti.

Paras narttu kehässä sitten Frida pistikin jo lekkeriksi. Ravaaminen meni ihan ok, mutta siinä kohti kun muut seisoa pönötti niin hienosti, niin Frida vaan riekku. En tosin siitä stressiä ottanut, serti oli päivän tavote, sijotus sivuseikka.





Toisaalta en kyllä ollut yhtään pahoillani PN2-sijotuksesta.

Sitten oli Cellon vuoro mennä vielä kerran kehään. Ois me voitu se ROP ihan suoriltaan Fyralle antaa, turha sitä kierrosta oli ravata, se kun näytti Cellon osalta tältä. Tohon vois kuvitella puhekuplan: Nainen, Nainen, Nainen. Ohhoijaa.

Ois voinut mennä vähän paremmin jos Fyra ois mennyt edellä.

Ja näinhän se päättyi

Cello VSP ja Fyra ROP

Kehän jälkeen siirryttiin vähän sivummalle ja pidettiin "perhetapaaminen". Tällä kertaa Cello oli tosin pal kiinnostuneempi tyttärestään Sissistä kuin ex-morsio Ropasta.

Cello, Sissi ja Roppa

Tulokset niitä kaipaaville:
Helsinki 28.5.2011
tuomari Natasa Blanusa, Kroatia
Raasillan Aurum, Sissi PEK1, KP, ROP-pentu
Cello von der Cookie-Box, Cello VAL ERI, VAK1, SA, PU1, VSP
Fannimer Angelica, Fyra VAL ERI, VAK1, SA, PN1, ROP
Weluis Beautiful Delilah, Frida JUN ERI, JUK1, SA, PN2, SERT
Jazzmo Funk, Roppa VAL ERI, VAK2, SA, PN3
Jazzmo Duo, Duo VET ERI, VEK1, SA, PN4, ROP-veteraani

KIITOS kaikille paikalla olleille seurasta!!