Siivousta ja ukkosta

Täytyy olla tyytyväinen viikonloppuun, sain tosi pal aikaiseksi, vaikkei se äkkisilmäyksellä juur näykään. Yläkerran vierashuone on nyt "viimesen päälle" ja oon siihen tyytyväinen, enää tarttee vaan vahtia, ettei sinne ala kasaantua mitään ihmeroinaa, meinaan kaikella tyhjällä tilalla on taipumus houkutella rojua täyttämään itsensä.

Yläkerran päätykomero on nyt siivottu, tyttäret veivät mitä halusivat, KePo keräs omansa, osa meni ihan vaan roskiin ja osa oottelee sijotusta uuteen perheeseen. Kävin samalla kaikki vanhat joulu- ja pääsiäiskoristeet läpi ja heitin risat ja huonokuntoset roskiin. Kummasti esim. joulukoristeet näyttää joulun alla niin hyväkuntosilta kun on joulufiilareissa, mutta kun penko lootaa kesäauringossa, niin totuus oli toisenlainen. Nyt on kaik kausirekvisiitta pakattuna siististi laatikoihin ja laatikot päätykomeroon.

Vielä ois pari lelulaatikkoa läpikäytävänä, mut niissä tuskin on kovinkaan pal säilytettävää tai eteenpäin laitettavaa, taitaa olla lähinnä roskiskuntosta kamaa enää jäljellä. Ens viikonloppuna vois yrittää kattoa niitä läpi, tai sit jo viikolla, meinaan ens viikonloppu menee kurssilla.

Mun osalta yläkerta on kuitenkin jo loppusuoralla, KePolle siellä on vielä aika pal vasaran (ja muitten työkalujen) heiluttelua tarjolla, vaan jospa sekin 20 vuoden projekti lopulta kokis valmistumisensa... tai ehkä mä vaan uneksin.

Gretan turkki tuli taas kerran käytyä läpi ja toinen muovikassillinen karvaa lähti Gretan yltä. Nyt on arvon neito siis luovuttanut kahden varsin tiukkaan juntatun muovikassillisen verran karvaa, eikä loppua näy. Kaipa Gretasta vielä kolmas kassillinen karvaa irtoaa, ennen kun tää projekti on ohi. Niin karvattomaks Greta ei kuitenkaan näyttäis lähtevän kun viime vuonna, ainakaan toivottavasti.

Ukkonenkin jytisteli viikonloppuna ihan mukavasti. Lauantaina rytinää riitti tuntikausia, jostain kolmesta alkaen iltaan asti, joskin ukkonen kiersi molemmin puolin, etelästä ja pohjosesta, eikä tullut päälle. Ihan riittävästi kuitenkin salamoi, jyrisi ja sato. Sunnuntainakin joku kuuro pyyhki menemään ohi, muttei sentään tuntikausia meuhkannut.

Greta on nyt ilmoteltu pariin näytelmään heinäkuulle, vaikken tiedäkään koska toi turkin tiputus loppuu. Onneks se on "sama vaiva" muillakin. Tänä vuonna ehkäs keskitytään Gretan näyttelytykseen ja loppuvuodesta Muru toivottavasti pääsee pitämään tyttärelleen seuraa kun siirtyy veteraanikehiin, länderit saa pitää matalaa profiilia tänä vuonna, viime vuosi mentiinkin lähinnä länderipentuprojektin ja Heddan ehdoilla, joten tänä vuonna sit kerpeleitten vuoro kun ei niitä länderipentujakaan tänä vuonna saada.

Joku ehkä sitäkin asiaa on ihmetellyt kun länderipentusuunnitelmat katosivat taivaan tuuliin. Sen verran tässä sanottakoon, että Amandan suvussa ilmennyt uusi sairastapaus sai peruuttamaan tämän projektin. Mieluummin tämä mitätön murhe kuin myöhemmin pentujen perheille mahdollisesti hyvinkin suuri suru.

Siinäpä kai ne oleellisimmat tällä erää.