Linjoilla pitkästä aikaa

Hello ja hengissä ollaan. Juu, en mä näin kauaa levänny, ei tauti niin paha ollut, vaikka taannoin torstain ja perjantain nielasikin, eikä kai sitä kamalan reipas ja aikaansaapa VIIKKO sitten viikonloppunakaan vielä ollut. Pidempään jo kunnossa ja menossa kumminkin, vaikka yli viikko on viimosesta tekstistä hurahtanut.

Viime keskiviikkoaamu oli taas niitä aamuja. Ensin nukuin jonkun torkun ohi ihan tajuamatta, että kello oli soinut, joten näytössä makasi lukemat 07.02 kun ymmärsin, että on aamu ja on ihan oikeesti noustava. Onneks KePo oli viime viikon iltavuorossa, joten koirien osalta ei ongelmaa, ne päästin käymään pihalla kun halusi, muilta osin jätin lauman huollon KePon harteille. Oltiin sitten vanhimmaisen kanssa jo valmiiks myöhässä kun painalsin pihalle, vanhimmainen jäi vielä ettimään vaatetuspuolta.

Pakun lukot oli tietty jäätyneet kiitos tiistaisen jouluostossuhailun ja vesisateen. Sumuteltuani lukkosulaa (tai jotain sen tapasta, joka käsilaukusta löyty) kaikkiin lukkoihin, sain lopulta matkustajan puolen auki ja tungin sieltä sisään. No ei se pakussa vaikeeta oo, melkeen yhtä helppoo kun kuskin puoleltakin. Auto käyntiin ja irrottelemaan pyyhkijöitä tuulilasista, paitsi, että toinen niistä pyyhkijöistä jäi mun käteeni. Yritin sitä siinä pimeessä saada takasin paikoilleen ja jos ois ollut KePon aamuvuoroviikko, oisin hakenut fikkarin tai jotain ja yrittänyt saada homman toimimaan, vaan nyt kömmin takasin autoon, ajoin sen takasin parkkiin, lukitsin ovet ja kömmin Mondeoon.

Soitin sitten vähän myöhemmin KePolle, että vein muuten sulta auton ja pakusta on muuten pyyhin irti ja lukot on jäässä. KePo sano, että onhan siellä lämppäri sisällä, juu, on siellä, mutta piuha oli kanssa... Kaikki ovet aukes lopulta KePolle, oli lukkosula ehtinyt rauhassa vaikuttaa. Oikein hyvä niin. Pyyhkimen sulka puolestaan oli oikeesti rikki, näin kerto KePo myöhemmin, onneks oli uudet sulat jo ostettuina ja odottamassa.

Tiistaina oltiin tosiaan tyttöjen kanssa jouluostoksilla. Tuli taas todettua, että eipä oo sen enempää Cittarissa kun Prismassakaan oikein yhtään mitään, ei ainakaan joululahjaks kelpaavaa. Päätin jatkaa verkkokauppojen koluamista, se on pal helpompaa ja hermoja säästävämpää ja tulee halvemmaks. Vaan onpa nyt taas tullut nähtyä. Ostinkohan mä yhtään joululahjaa... taisin ostaa peräti yhden. Wau.

Keskiviikkona oli Totoron vika näyttelytreenikerta ja se meni ihan hyvin. Tosin nyt ongelma olikin yllättäen se, että Totoron mielestä "tuomarit" oli niin ihania, että niitten luo piti yrittää koko ajan mennä, jopa "miestuomarin". No tuosta ongelmasta lienee helpompi "toipua" kun edellisestä. Ravaamiseen saatiin vähän tolkkua naksulla; kouluttaja naksutteli, ite keskityin juoksemaan ja palkkaamaan. Nyt on sitten kaks näytelmäkurssia takana ja eka tositilanne edessä, onneks loppuvuosi on taukoa.

Itsenäisyyspäivä kera perjantain (jonka pidin vapaana) meni kotipuuhissa. Kokeellisessa keittiössä oli vuorossa porkkana-feta piirakka, lakritsimuffarit ja vadelma-kookosmuffarit. Kahdet jälkimmäiset oli onnistuneita, piirakasta ei kukaan oikein perustanut, vaan tulipa kokeiltua.

Lauantaina oli "Kipazin-pikkujoulut". Sää ei suosinut, vettä sato, piha lainehti ja silleen, joten koirat ei oikein voineet päästää höyryjä ulkona, varsinkaan kun sunnuntaille oli näytelmää tiedossa. Yllättävän hyvin homma toimi kaikesta huolimatta ja ahtaissa tiloissa pyöri melkonen lauma koiria. Kiitos kaikille paikalla olleille seurasta, ainakin mulla oli tosi kivaa, ja "lehmästä", se on upee.

Tänään oltiin sitten Messarin näytelmissä, tai ei mulla omia koiria mukana ollut, kasvatteja siellä sitten oli vähän useempikin ja kasvattajaluokankin sain kokoon. Tuntupa muuten rentouttavalta vaan prepata ja tsempata muita, eikä tarvinut ite jännittää ollenkaan, sai vaan höpötellä kaikkien kanssa ja katella sivusilmällä kehää. Pitäis varmaan useemminkin leikkiä turistia.

Nyt on rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto tai jotain sellasta. Siis omat koirat makoilee reporankoina pitkin kämppää kun viimonenkin "vieras" koira on poistunut reviiriltä. Tais olla aika rankka viikonloppu karvakorville, mutta hyvää se vaan tekee, varsinkin noille nuoremmille.

Siinä kai tärkeimmät kaikessa lyhykäisyydessään. Ahkerammin koneella (ehkä) taas alkavalla viikolla.